Tänä päivänä mua itketti, nauratti, hermostutti, stressasi, hymyilytti, harmitti, jännitti, ihmetytti. Olin helpottunut, iloinen, vapaa, kiitollinen, haikea, onnellinen, tyhjä, hämmentynyt, itsevarma, surullinen, vihainen, toiveikas, ylpeä. Kävin läpi kaikki mahdolliset tunteet.
Osa tunteista johtui aamuisesta kiireestä, kun mun kännykkä ei herättänytkään mua tänä tärkeenä päivänä. Suurin osa johtui kuitenkin siitä, että sinä päivänä mun elämä muuttui. Tai no, ei se tosta vaan sormia napsauttamalla muuttunut, mutta sinä päivänä koulun pihalla paperit ja ruusut käsissä ystäviä halatessa sen kaiken tajusi. Kaikki tuttu ja turvallinen lipui vähitellen sormien välistä, kun uudet kiinnostavat asiat näkyi jo horisontissa.
Tän päivän jälkeen en ole nähnyt tuota koulua, en ole kävellyt sitä joka päiväistä koulureittiä, en ole nähnyt isoa osaa ihmisistä, en ole hengannut niiden ystävien kanssa enää niin paljoa, en enää asu perheeni kanssa siinä samassa talossa.. Näiden tilalle olen saanut kaikkea uutta ja erilaista. Uudenlainen elämä on antanut niin paljon, että ikävöin tuota vanhaa vain tosi harvoin. Joskus on kuitenkin mukava palata siihen päivään ja hetkeen, niihin tunteisiin.
On this day I cried, laughed, stressed, smiled. I was relieved, glad, free, thankful, sad, happy, empty, confused, confident, angry, hopeful, proud. I went through all the possible emotions.
I felt some of those things because my alarm decided to not wake me up on that important morning. But most of the emotions I felt, because on that day my life changed. It didn't change just like that in the blink of an eye, but when we were standing with the papers and roses on our hands, hugging each other in front of the school, that's when I realised it all. Everything familiar and safe was slowly slipping through my fingers while I could see all the new interesting things on the horizon.
After that day I haven't seen that school, I haven't walked the everyday route to school, I haven't seen many of those people, I haven't been hanging out with those friends that much, I don't live with my family in that same house.. These things have been replaced by new and different stuff. The new way of living has given me so much, that I only rarely miss the old things. Sometimes it's nice though, to think back to that day and moment, to those emotions.
Osa tunteista johtui aamuisesta kiireestä, kun mun kännykkä ei herättänytkään mua tänä tärkeenä päivänä. Suurin osa johtui kuitenkin siitä, että sinä päivänä mun elämä muuttui. Tai no, ei se tosta vaan sormia napsauttamalla muuttunut, mutta sinä päivänä koulun pihalla paperit ja ruusut käsissä ystäviä halatessa sen kaiken tajusi. Kaikki tuttu ja turvallinen lipui vähitellen sormien välistä, kun uudet kiinnostavat asiat näkyi jo horisontissa.
Tän päivän jälkeen en ole nähnyt tuota koulua, en ole kävellyt sitä joka päiväistä koulureittiä, en ole nähnyt isoa osaa ihmisistä, en ole hengannut niiden ystävien kanssa enää niin paljoa, en enää asu perheeni kanssa siinä samassa talossa.. Näiden tilalle olen saanut kaikkea uutta ja erilaista. Uudenlainen elämä on antanut niin paljon, että ikävöin tuota vanhaa vain tosi harvoin. Joskus on kuitenkin mukava palata siihen päivään ja hetkeen, niihin tunteisiin.
On this day I cried, laughed, stressed, smiled. I was relieved, glad, free, thankful, sad, happy, empty, confused, confident, angry, hopeful, proud. I went through all the possible emotions.
I felt some of those things because my alarm decided to not wake me up on that important morning. But most of the emotions I felt, because on that day my life changed. It didn't change just like that in the blink of an eye, but when we were standing with the papers and roses on our hands, hugging each other in front of the school, that's when I realised it all. Everything familiar and safe was slowly slipping through my fingers while I could see all the new interesting things on the horizon.
After that day I haven't seen that school, I haven't walked the everyday route to school, I haven't seen many of those people, I haven't been hanging out with those friends that much, I don't live with my family in that same house.. These things have been replaced by new and different stuff. The new way of living has given me so much, that I only rarely miss the old things. Sometimes it's nice though, to think back to that day and moment, to those emotions.
♥
Kommentit
Lähetä kommentti